Vuonna 1982 rakennetun Lappeenrannan urheilutalon ensimmäinen peruskorjaus on saatu lähes päätökseen ja rakennus on luovutettu kaupungin käyttöön 9.12.2019. Urheilutalon kaikki remontoidut tilat ovat nyt asiakkaiden käytössä, lukuun ottamatta ampumarataa, jossa tehdään vielä pieniä muutoksia.
Koulun käytäviltä kuuluu iloista naurua, kiljahduksia ja ripeiden askelten ääniä. Oven lähellä olevalla pöydällä soitetaan Banaanipianolla Jänis istui maassa – kappaletta ja toisaalla ilmapalloja hangataan kuumeisesti villaneuleisiin, jotta pöydällä oleva tölkki saataisiin liikkumaan. Yhdellä pöydällä ongitaan jäätä ja toisella pöydällä kumarrutaan ja tutkitaan yhdessä materiaalia, josta koulun lähelle rakennettava meluaita valmistetaan.
Lappeenrannan kaupunki oli mukana maanantaina 9.12. järjestetyssä Madridin ilmastokokouksessa. Runsaasti huomiota saivat kansanedustaja Hanna Holopaisen esiintuomina tuloksellinen alueellinen yhteistyöverkosto Greenreality Network, Urban Infra Revolution –hanke sekä Junior University –toiminta.
Videolla Hanna Holopainen kertoo ilmastokokouksessa Greenreality Networkistä sekä Urban Infra Revolution –hankkeesta, jossa kaupunki kehittää yhteistyössä LUT-yliopiston ja yritysten kanssa uudenlaisia 3D-tulostettuja rakennuselementtejä kiertotalouden tuotteista.
Vuoden viimeisessä uutiskirjeessa asiaa seuraavista aiheista:
- Muovijätteen uusiokäyttöä kehittävälle Wimaolle merkittävä EU-rahoitus
- Flowrox Corona®: Tehokasta vedenpuhdistusteknologiaa
- Myös suuret teollisuushallit on mahdollista lämmittää energiatehokkaasti
- Kaupin perheen kokemuksia kestävästä arjesta
- Rejlers: Energian varastoinnilla kustannussäästöjä ja joustoa sähköverkkoon
- Lappeenrannan Energia mukaan energiatehokkuussopimukseen
- Lappeenranta esillä Madridin ilmastokokouksessa
- Lappeenranta hakee uudellee
Lappeenranta hakee EU-komission järjestämässä Green Leaf 2021 -kisassa uudelleen Euroopan vihreimmän kaupungin -titteliä. Tänä vuonna Lappeenranta pääsi finaalikolmikkoon, mutta voitto jäi saamatta. Kaupunki haluaa kisata uudelleen, ei vain tittelin takia, vaan siksi, että se ohjaa kaupungin omaa toimintaa strategian mukaiseen suuntaan, kertoo ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.
Lappeenrannan Energia on hakenut mukaan kauden 2017-2025 Energiatehokkuussopimukseen. Aikaisemmin sopimukseen olivat liittyneet konsernin tytäryhtiön Lappeenrannan Lämpövoiman veden ja lämmöntuotannon liiketoiminnat, nyt energiatehokkuussopimus kattaa jatkossa kaikki konsernin toiminnot. Tärkeimpiä energiansäästökohteita ovat kaukolämmön ja sähkönsiirron häviöt sekä kiinteistöjen ja laitosten omakäyttöenergia.
Hiilineutraalin ja puhtaan energiantuotannon mahdollistaa yhteisöllisyys.
Puhdasta energiaa on nykyään mahdollista tuottaa kustannustehokkaasti aurinkopaneeleilla. Aurinkoenergiaan liittyy kuitenkin yleisesti tiedostettu ongelma: aurinko paistaa voimakkaimmin keskipäivällä, kun sähkönkulutus on vähäistä. Aurinkoenergia onkin sitä kannattavampaa mitä paremmin voimalan tuotanto ja sen syöttämä kuorma vastaavat toisiaan.
Aurinkoenergiakartoitus hyödyttää asiakasta tekemään fiksut investoinnit tulevaisuuteen
Aurinkoenergian tuotanto Suomessa on kasvanut viime vuosina hyvin nopeasti ja myös kunnat ja kaupungit ovat luonnollisesti tunteneet tehtäväkseen osallistua tähän yhteen ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. Kunnilla ja kaupungeilla onkin erittäin hyvät mahdollisuudet osallistua aurinkoenergian tuotantoon, johon otollisimpia kohteita ovat laajat yhtenäiset kattopinnat, joita kuntien erilaisten palvelujen tarjoamiseen tarkoitetuissa kiinteistöissä on.
Lahden Kujalaan Makasiinikadulle syksyllä 2019 valmistunut valtava logistiikkarakennus on mainio esimerkki modernista ja energiatehokkaasta lämmitysratkaisusta. Rakennus on Lahden LVI-Talon Suunnittele ja Rakenna -hanke, jossa Itula oli alusta lähtien yhteistyökumppanina. Rakennuksen lämmitys hoidetaan pääosin Itulan ItuString-kattosäteilijöiden avulla. Itulan tuotteet valmistetaan Ruokolahden Puntalassa.
Euroopan innovaationeuvosto on myöntänyt lappeenrantalaiselle Wimaolle yhteensä 3,5 miljoonaa euroa avustusta ja pääomarahoitusta.
Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-ohjelman viimeisimmällä, toistaiseksi suurimmalla rahoituskierroksella EU-rahoitusta sai 75 lupaavaa startup- ja pk-yritystä. Muovijäteongelmaan ratkaisuja kehittävä suomalaisyritys Wimao sai 2,5 miljoonan euron avustuksen ja lisäksi miljoonan euron pääomarahoituksen.